Peilin Takana

Toivon mukaan kaikki ovat tietoisia, että nyt on taas käynnissä ne vaalit, jolla valitaan taas 6 vuodeksi henkilö johtamaan tätä maata. Tai no.. “johtamaan”.

Veikkaan ettei kenellekään tule yllätyksenä, että itse kannatan Haavistoa. Äänestin häntä ensimmäisellä kierroksella ja aion äänestää seuraavallakin. Itse myös kehottaisin muitakin raapustamaan Haaviston äänystysnumeron siihen lipukkeeseen, joka siellä äänestyspaikassa käteen tyrkätään. Miksikö? Ja toisin kuin useammat tällä hetkellä arvelevat en aio äänestää Haavistoa, siksi että hän elää rekisteröidyssä parisuhteessa. Myönnän kyllä, että se on suuri plussa syissäni saada Haavistosta tämän maan seuraava presidentti.

Henkilöille, jotka ovat sitä, mieltä että Haavistoa ei voi äänestää juuri hänen seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi tahtoisin sanoa että kaivakaa nyt päänne ylös siitä tietämättömyyden puskasta. Yleisin perustelu, jonka olen huomannut olevan sille, että miksi ei Haavisto, on että suuntautumisensa vuoksi hän ei ole tervetullut joihinkin maihin. Siis öö mitä..?? Ei Presidentti lähde valtiovierailulle homona, sivarina, kalastajana tai minään muunakaan vastaavana. Hän lähtee sinne PRESIDENTTINÄ. Ja minun tietääkseni ei Haloseltakaan valtiovierailujen aikana kyselty hänen yksityiselämästään. Valtiovierailut ovat minun käsittäääkseni poliittisia suhteita varten eivät maiden “johtajien” juoruilua varten… But that could just be me.. who knows..

Tästä voimmekin hypätä seuraavaan aiheeseen. Pekka Haavisto ON vieraillut (ja työskennellyt btw) monissa Lähi-Idän maissa, jossa hänen seksuaalisen suuntautumisensa sanottaisiin olevan suurin ongelma. No juu.. Mutta onko suomalaisten mielestä oikein tappaa sitten naisia kivityksissä, koska heidät raiskattiin? Osassa näistä maista on. Missä maalaisjärki sen vaan kysyn… Ei ainakaan kyllä siellä maalla, jossa suurin osa äänesti Väyrystä. Itse otan Niinistön paaaaaljon mieluummin presidentiksi kuin Väyrysen. Paitsi että Haavisto mieluiten (kai huomasitte superlatiivin ;D)

Voisin jatkaa tästä asiasta selittelyä vielä vaikka kuinka pitkälle, mutta kuka jaksaa lukea kilometrin pituista poliittista blogikirjoitusta? En minä ainakaan. Joten korvataan se linkeillä;

http://haavisto2012.fi/

http://www.niinisto.fi/

http://yle.fi/vaalikone12/

Ja ihan infoksi:

http://yle.fi/vaalikone12/index.php?emjump=&emskipgi=0&emp=l-.s-3.q-20.ps-0&emea[146][]=2&emea[127][]=1&emea[128][]=1&emea[129][]=1&emea[130][]=1&emea[131][]=3&emea[132][]=3&emea[133][]=3&emea[134][]=2&emea[135][]=2&emea[136][]=1&emea[137][]=1&emea[138][]=0&emea[139][]=2&emea[140][]=1&emea[141][]=1&emea[142][]=2&emea[143][]=0&emea[144][]=1&emea[145][]=2&emea[146][]=2&ema=1     Tuo on minun tulokseni jos se oikein näkyy.. Haavisto 83% Niinistö 55%

Että siinä sitten mietteitä… Ja rakkaat; Lupaan, että seuraava kirjoitus tulee nopeammin ja ei sisällä politiikkaa (ellei Haavisto tee ihmettä ja voita, jolloin tasan aion hehkuttaa ainakin pikkuisen!). Palataan taas astialle!

Avainsanat: Haavisto, politiikka, presidentti, vaalit

Kaikki tietävät mitä uuden vuoden lupauksilla tarkoitetaan ja kaikki niitä ovat varmasti joskus tehneetkin. Itse sorruin taas omat lupaukset tekemään mutta ne voisi varmaankin jo lukea rikotuiksi;

1. Lopeta tupakointi (arvatenkin se nyt rikottiin melkeinpä HETI vuoden vaihtumisen jälkeen, syytän baarissa olemista)

2. Aloita liikkuminen (no uintia oli tarkoitus alkaa harrastamaan mutta toistaiseksi en ole itseäni uimahalliin saanut..)

3. Elä terveellisemmin (noh, tupakoin edelleen eikä ruokavaliokaan nyt niin kovin kummoisesti ole parantunut.. tosin olen alkanut syödä leipää.. lasketaankohan sitä?)

Uusi vuosi vaihtui tosiaan DTM:n hautajaisissa.. Ja sitä ennen aloittelimme Sokos Hotel Albertissa, jossa mukana oli Juha, Micke, Tanja ja Jari. Alkuillasta myöskin yläasteaikainen ystäväni Vilma kävi piipahtamassa oman kaverinsa kanssa.. Ja ihan hauskaa meillä oli, josta todisteena on kuva minusta ja Tanjasta (on siis tämä exäni..), jossa vaikuttaa siltä että Tana tuijottelee rintojani :D.

Olin myös luvannut Tanjalle, että annan hänelle suudelman vuoden vaihtuessa.. Yksi rikottu lupaus lisää. Mutta! Sainpa kuitenkin suudelman vuoden vaihtuessa.. Olin tupakalla tuolloin ja joku tyttö tuli kysymään tulta lainaksi ja jäi sitten juttelemaan siihen kanssani. Kellon lähestyessä 00.00 sanoin, että minun pitäisi varmaankin mennä sinne antamaan tuo pusu. Siihen tyttö vain totesi, että kelpaako varasuu (muistaakseni asia näin ilmaistiin mutta en vanno.. kiitos promillien). Menin siihen hieman hämilleni ja vastasin ilmeisesti juu, sillä seuraavassa hetkessä tuo tyttö suuteli minua.

Kutsun häntä tuona tyttöni, sillä minulla ei ole aavistustakaan hänen nimestään.. Ei tullut vaihdettua nimiä missään vaiheessa :D. Ja juu.. Edelleen tapailen Elisaa, mutta hieman on kyllä häirinnyt tuon tytön identiteetti jos sen nyt voi noin ilmaista ;)… Että jos sinä tunnistit itsesi tästä kirjoituksesta niin ota nyt ihmeessä yhteyttä! Uusin ihmisiin aina ihanaa tutustua

Onnea uuden vuoden johdosta ja toivotaan että teidän lupauksenne säilyvät rikkomattomina pidempään kuin minun!

Avainsanat: Dtm, exä, tuntemattomat, uusi vuosi, ystävät

Kuten ehkä jotkut on lukeneet Suomessa aiotaan periaatteessa kieltää sähkötupakka kokonaan Valviran toimesta. Sen sijaan että valittaisin asiasta näin blogissa niin kirjoitinpas Valviralle avoimen kirjeen. Ja myös lähetin tuon kirjeen muutamille Valviran työntekijöille ja ja kyseisen viraston yleisiin s-postiosoitteisiin. Jos joku muu tahtoo kantaa kortensa kekoon ja kirjoittaa myös omien näkemystensä perusteella avoimen kirjeen niin osoitteet, joihin minä lähetin lyötyvät tuolta: http://www.valvira.fi/valvira/yhteystiedot/

Minun kirjeeni (poistan kyllä sukunimeni tästä versiosta, mutta muissa se on…):

Avoin kirje Valviralle

Olen 20-vuotias helsinkiläinen nuori nainen. Opiskelen ja teen myös töitä osa-aikaisena. Olen myös mukana vapaaehtoistoiminnassa ja omasta mielestäni minua voisi kutsua esimerkilliseksi nuoreksi.

Koulussa, jossa opiskelen hyvin suuri osa on tupakoitsijoita. Huolestuttavaa, sillä kyseessä on ammattikoulu, jolloin nuorimmat opiskelijat ovat 15-vuotiaita. Tunnen myös osan näistä opiskelijoista henkilökohtaisesti, sillä kuulun myös itse tupakoitsijoihin. Kaikki me tiedämme, että koulualueella tupakoiminen on kielletty. Kuitenkaan emme kukaan voi estää nuorta poistumasta koulun alueelta. Ja tämä on juuri se ilmiö, joka on tapahtunut. Kun haluat tupakalle, kävelet sen vain hieman kauemmas polttamaan.

Yhdeksi mielenkiintoisimmaksi uutiseksi ystäväpiirissäni on noussut suunnitelmanne kieltää sähkötupakan myyminen käytännössä kokonaan ja kaikilla keinoilla. Periaatteessa ymmärrän mielipiteenne siitä, että sähkötupakka voi muistuttaa erehdyttävästi aitoa savuketta. Asia, jota on kuitenkaan ymmärrä on, että miksi se on niin vaarallista.

Internetissä pyörii oman huomioni mukaan paljon kirjoituksia, joiden kirjoittajat ovat samalla kannalla kuin allekirjoittanut. Esimerkkinä esittäisin seuraavan: http://malex.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/90556-sahkotupakka-suomessa. Vaikka aikoisittekin edelleen kieltää sähkötupakan Suomessa toivoisin, että voisitte päätöksenne perustella useammilla perusteluilla. Käsittääkseni kyseistä tavaraa ei ole paljoa tutkittu ja tämä voisi omasta mielestäni hyvä syy myös olla kieltämiseen. Oma toiveeni kuitenkin on, että kumoaisitte päätöksenne ja uskon monen jakavan kanssani tämän toiveen.

Itse aloitin tupakoimisen epäsäännöllisesti ollessani 15-vuotias ja säännölliseksi se oli muuttunu 17 ikävuoteen mennessä. Nyt vajaan 6 vuoden tupakoimisen jälkeen olen päättänyt kuitenkin lopettaa tupakoimisen. Aikaisemminkin olen tämän päätöksen tehnyt epäonnistunein tuloksin. Viimeinen näistä oli nikotiini-inhalaattorin avulla. Ongelmaksi kuitenkin muodostui se, että enemmän kaipasin sitä savua kuin nikotiinia. En kiistä etteikö inhalaattori olisi tupakoinnin vierotusoireita kadottanut, mutta samaa tyydytystä en siitä saanut kuin tupakoimisesta ja näinollen lopettamiseni epäonnistui.

Olin hetki ennen päättänyt kokeilla tupakoinnin lopettamista sähkötupakan avulla kun luin päätöksenne. Nikotiinia kun sähkotupakka ei sisällä, mutta muodostaa savua, jonka avulla uskoisin onnistuvani huijattua kehoni luopumaan tupakoimisesta. Suunnitelmissani oli ostaa kyseinen tuote heti vuoden 2012 tammikuun alussa, jolloin itselläni olisi varaa. Sähkötupakka kun tulisi halvemmaksikin vaihtoehdoksi ainakin itseni kohdalla.

Päätöksestänne johtuen en kuitenkaan enää näin voi tehdä ja nikootinituotteiden avulla kun en pysty lopettamaan kiitos liian lujan tupakoinnin halun takia, oletan että tupakoimisen lopettaminen ei tule minun kohdallani ainakaan ensi vuoden aikana. Toivoisin tämän kirjeen auttavan teitä ymmärtämään myös meitä tupakoitsijoita. Etenkin meistä, jotka ovat melko nuorena aloittaneet ja tahtoisivat lopettaa. Itse katsoisin suuremmaksi huoleksenne estää alaikäisiä henkilöitä aloittamaan tupakoimisen kuin estää meitä lopettamisen tehneitä auttamaan päätöksessämme.

Kohteliaasti ja harmillisesti kiittäen

Krista

Ja sitten normaaliin blogiin… Mitäköhän mä olen selittänyt 3000 tuhannesta parissa aikasemmassa postauksessa.. Siis 9000 sivun aukasemisen raja ON MENNYT RIKKI! Erittäis suuri kiitos KAIKILLE vaikka ette sitten olisikaan lukenuut ensimmäistäkään kirjoitusta ;). Laitetaan vielä seuraava tuhat aukaisua perään niin menee kymppitonninkin raja rikki eiköstä?

Ja sitten vaan kaikki aktivismia harrastamaan!

Avainsanat: aktivismi, kävijät, tupakointi, valvira

Minähän kerroin, että olin tässä joku aika menossa treffeille.. Ja voin nyt iloisena kertoa, että me ilmeisesti tapailemme. Ilmeisesti siksi, että asiasta ei ole vielä sen kummemmin keskusteltu. Mutta itse ainakin pidän tuosta naisesta, kutsutaan vaikka Elluksi, hyyyyyyyvin paljon. Ja uskallan olettaa, että tunne on molemmin puoleinen, koska hänpä antoi minulle joululahjan. Ja tunnetusti kärsivällinen kun olen niin katsoin jo mitä sain.. Käsikorun, josta pidän hyvin paljon <3. Hiukanko harmitti kun en minä hänelle ollut mitään ajatellut hankkia kun en olettanut häneltäkään saavani mitään. Kauaa emme meinaan ole tunteneet.

Sanoinkin tuosta harmituksestani Jonnalle, joka totesi että eihän lahjoja annetakaan sen takia, että olettaisi saavansa jotain takaisin. Onko asia todella noin? Minusta kyllä tuntuu siltä, että jos joku antaa minulle joululahjan niin silloin itselläni kuuluisi olla hänelle myös lahja. Keille kaikille siis pitää joululahjoja antaa? Vai onko edes olemassa henkilöitä, joille on pakko jotain antaa? Siskoni meinaan kysyi myös mitä toivoisin.. Eikä minulla ole hänelle lahjaa hankittuna.

Mutta lahjoista, jotka minä annan on jo kaksi (tai periaatteessa neljä, koska äidille ja kahdelle nuorimmalle siskolleni ostin lahjat) valmiina. Huomenna pitäisi Juhan lahja käydä viemässä hänen kämpilleen, mutta eipä tuollakaan niin väliä ole vaikka en jaksaisikaan. Tänä vuonna kaikki ystäväni saavat lahjansa vasta joulun jälkeen mutta voivoi, elämä on.

Ja nyt se 3000 on HYVIN lähelle.. Pientä petrausta nyt lukijat ja käskee ystäviennekin käväistä täällä ;).

Hauskaa joulua kaikille!

Avainsanat: joulu, lahjat, treffit, ystävät

Jokunen päivä sitten naureskelin ystävälleni, että en ole koskaan saanut yhtä paljon pakkeja kuin tänä vuonna. Pari vuotta juttu meni vielä niin, että pakkeja ei sen koommin ollut tullut ja ihmiset tulivat pokailemaan minua baarissa. Tänä vuonna asia ollut aivan toisinpäin ja pakkeja tullut toinen toisensa perään. Mutta ehkä hyvää kannattaa odottaa.. Torstaina olisi meinaan ohjelmistossa TREFFIT. Ja treffikumppani on aivan järjettömän ihanalta tuntuva nainen, jonka tapasin perjantaina. Tällä hetkellä pyörii päässä vain, että olisipa jo torstai

Ja joulun lähestyessä täytyy TAAS todetta, että en pidä joulusta niin yhtään (ja treffikumppani ei kuulemma myöskään ole kovin jouluihmisiä.. wuhuu! :D). Ensinnäkin siksi, että en pidä talvesta ja jouluhan on talvella.. Toinen syy on se, että pitää taas keksiä mitä sitä ystäville hankkisi lahjaksi. Ja kolmas ja painavin syy on ehdottomasti se suku.

Äitini soitti minulle eilen ja kysyi, että mitä aion tehdä jouluna. Totta puhuen ei ole aavistustakaan. Töitä voisi tehdä, mutta veikkaan että sellaisten vuorojen saaminen, jotka olisivat mieluisia on melko heikkoa.. Toinen vaihtoehto olisi mennä isän luo (,jossa tuskin on muita kuin isäni) tai äitini luokse (,jossa 3. maailmansodan syttyminen on hyvinkin mahdollista). Sanomattakin varmaan selvää, että kumpikaan idea ei noon kovin inspaa. Kaikista eniten pitäisin joulusta, jonka viettäisi läheisten ystävien kanssa… jotka viettävät joulua omien perheidensä kanssa eli se siitäkin. Ehkä päädyn vain olemaan kotona yksin

Lahjat on sentäs olen saanut ideoitua :). Täytyy myös myöntää, että koskaan aikaisemmin en ole ollut näin ylpeä ideastani. Toivon mukaan lahjojen saajat osaavat myös arvostaa lahjan henkilökohtaisuutta

koska ystävät <3

Mutta lyhyesti virsi kaunis, joten jätetään tämä tähän

Paitsi, että 3 tuhannen sivun aukaisemisen raja on HYVIN LÄHELLÄ! Jatketaan samaan malliin

Avainsanat: joulu, treffit, ystävät

Itsesääliin on aina niin helppo vaipua. Onhan se nyt paljon helpompi harmitella kuin tekisi asian eteen jotain. Itsekin kuulun näihin ihmisiin. Vaikka en tahtoisi. “Olisihan se pitänyt tietää ettei tästäkään tule mitään..” on paljon helpompi ajatella kuin “Että näin nyt kävi. Mutta yritetääs uudelleen.”

Omalla kohdallani huomaan tämän tulevan kaikista parhaiten ihmissuhteiden kohdalla. Ja kaikista pahiten niiden exien kanssa.. Kuten olen jo varmasti aikaisemminkin maininnut, minusta on parempi pysyä exien kanssa väleissä, sillä piirit ovat loppujen lopuksi melko pienet. (Perjantai todisti tämänkin taas kun ystäväni Juha ja Hanna pyysivät minut kanssaan baariin. Heidän seurassaan oli Hannan kaveri Janna ja tämän ystävä Suvi. Noh, Jannan kanssa olen joskus vaihtanut muutaman sanan Dtm:ssä tietämättä, että meillä on yhteisiä kavereita. Ja Suvi taas puolestaan on tuon exäni Jennin kaveri. Pienet on piirit…)

Mutta väleissä oleminen tarkoittaa myös sitä, että he ovat Facebook-kaverilistoillani. Jonka olen pikkuhiljaa alkanut toteamaan olevan aikamoista masokismia itseäni kohtaan. Näen kaikki heidän päivityksensä siitä kuinka ihanaa oli viettää päivää oman kullan kanssa, käydä treffeillä tai nyt jo se on alkanut ärsyttämään että luen, kuinka mahtava päivä oli ystävien seurassa.

En tarkoita tällä valituksella ettenkö tahtoisi olla kaveri, en tosiaankaan. Mutta on vain olemassa asioita, joita minä en vain todella tahtoisi tietää. Pahoittelen jo nyt, että käytän yhtä exääni tässä esimerkkinä, mutta joskus asiat pitää vain nähdä toisen ihmisen silmin ennen kuin tajuaa (kyseinen exä on siis ainuita, jotka kavereistani tietävät osoitteen ja jos on lukenut tätä blogia melko säännöllisesti tietää hyvin, miksi en tätä kauheasti kavereilleni mainosta..).

T elikä exä, jonka kanssa olin kihloissa oli tässä jonkin aikaa sitten tutustunut Qruiserissa naiseen nimeltä Viivi. Aluksi tietenkin kyselin aina silloin tällöin tästä Viivistä ja tosiaan tahdoin tietää. Jonkin verran. Viivi kuitenkin paljastui T:lle myöhemmin ei ihan niin täydelliseksi ihmiseksi kuin oli antanut ymmärtää ja hänellä oli jo vipinää jonkun toisen kanssa eikä ollut kertonut T:lle. Nuo kaksi nyt kuitenkin ovat ihan väleissä ja tuntevat vain kaverina. Tämä asia tuli minulle tekstarissa, jonka T lähetti ja totesi, että eipä tuo kyllä oikeastaan haittaakaan, sillä hänellä on treffit.

Täytyy myöntää, että vastaukseni tuohon viestiin ei ollut täysin fiksuin “on se kiva et jonkun elämä menee hyvin..”, mutta puolustuksekseni voin sanoa, että olin vastikään saanut tietää, että minua puoli vuotta nuoremmalla ystävälläni (hän siis täytti pari kk sitten 20v.) epäillään rintäsyöpää. Pikkuisen tuollainen tieto vetää maton jalkojen alta mutta yritän nyt voin toivoa että epäily olisi väärä.

Ja toinen puolustukseni on rehellisesti sanoen MITÄ VITTUA??? Kyllä, voin kuulla jos löydät uuden ihastuksen tai kiinnostuksen kohteen MINUN EI TARVITSE ASIASTA PITÄÄ. Kyllä voin kuunnella, jos joku särkee sinut ja olen myös tukena MINUN EI TARVITSE AINA OLLA OLKAPÄÄNÄ. Kaikista pahin on se kun kuulen kuinka hyvännäkösiä nämä uudet ihmiset ovat MIKÄ MINÄ SITTEN OLEN?

Ja kyllä voin rehellisti kertoa, että olen hieman katkeroitunut enkä näe siinä mitään väärää. Uskallan väittää että aika moni vähintäänkin salaa toivoo että itsellä aina menisi paremmin kuin exällänsä. Mutta vaikka näin toivonkin ei se silti sitä tarkoita, että kun minulla menee hyvin ajattelen että on pakko leijua asiasta toiselle.

Kaikista pahiten nämä ärsytykset tulevat tosiaan esille Heidin (vajaa 2 vuotta parisuhteessa on aika pitkä aika, etenkin kun kyse ensirakkaudesta..) ja T:n (olimme kihloissa, ajattelin yhdessä vaiheessa elämääni, että tämä on se henkilö, jonka kanssa tulen olemaan aina… etenkään silloin en halua kuulla kaikkea siitä kuinka, ihana joku on, sillä tottakai heti ajattelen, että minä en siis ollut) kohdalla. En tietenkään tahtoisi ärsyyntyä, mutta mielestäni nämä tunteet ovat kyllä ymmärrettäviä.

Ihmeen vaikea muuten kirjoittaa, kun silmät tahtoisivat koko ajan itkeä….

P.S. Sinä ihana ihminen, jonka olit laittanut kommenttia yhteen kirjoitukseen:

Kiitos, jos todella olet olemassa (etkä mikään spämmikone..) ja todella tahdoit kommentoida. En sitä tosin siltikään julkaise sillä yritin ymmärtää kommentin niin, että kyseessä olisi hiukan heikompi suomi, mutta en silti ymmärtänyt mikä oli asian pointti.. So next time don´t use Google translation but instead ask fom somebody

Avainsanat: exä, kommentti, masennus, T, ystävät

Aina näin syksyisin tuppaan vaipumaan pienoiseen syysmasennukseen. Ja kyllä, edelleen näyttäisi olevan aika “syksy” koska tänäänki ainakin Helsingissä satoi vettä :D. Tälläinen se Suomen talvi oli aika hitti vitsi tänään koulussa…

Yksi muutoksista olisi toive päästä vihdoin ja viimein pois näistä tutuista kuvioista ja vaihtaa maisemaa. Hieman olin leikitellyt ajatuksella hakea ulkomaille töihin mutta siitäpä sitten seuraisikin lisää päätösten tekemistä.. Koulu jäisi kesken, joka olisi todella huono juttu jos päättäisin jossain vaiheessa tulla takaisin Suomeen.

Mielessä kävi sekin, että jos vaihtaisin opiskelemaan johonkin toiseen kaupunkiin. Enimmäkseen Tampere ollut harkinnassa… Tai koulun vaihtamisen suhteen mielessä on käynyt myös, että olisikohan minun mahdollista vaihtaa aikuispuolelle.

Viimeisin vaihtoehto tulee ihan vain siitä, että alkaa hermo mennä pikkuhiljaa lopullisesti luokkalaisiin. Itse kun kuitenkin on 20 ja suurin osa luokkalaisista n. 16-17-vuotiaita.. Eihän tuo 3-4 vuoden ikäero tietenkään paljolta kuullosta, muttah. Sanotaanko, että välillä todellakin mietin, että olenko sitten vahingossa päätynyt ala-asteelle.

Esimerkki 1: Kukaan ei osaa olla hiljaa. Myönnetään, että itsekin tuppaan aika usein puhumaan toiselle opiskelijalle opettajan päälle. Ero tässä tosin on se, että itse madallan ääneni kun näin teen. Meidän luokalla saatan puolestaan istua luokan etuosassa ja kuulen luokkalaisteni jutut paremmin kuin opettajan. Ja kyseiset luokkalaiset istuvat takarivissä….

Esimerkki 2: Toisia haukutaan selän takana mitä tyhmemmistä syistä. Eräällä luokkalaisellani on kirkkaan punaiset hiukset ja hän tykkää pörröttää ne. Kyllä tämä on tarpeeksi hyvä syy haukkua. Arkisin tulee oikeasti mietittyä, että kasvavatkohan ihmiset sittenkään koskaan?

Esimerkki 3: Ruotsin tunnilla kaksi oppilasta makoili sohvalla ja opettajan reaktio: “Me ei sitten herätetä kun lähdetään”. Siis…… WTF? Ilmeisesti Ravintolakoulu Perho on myös opettajien mielestä ala-aste tasoinen..

Ja surullisinta tietysti on se tosiasia, että melkeinpä joka päivä esimerkit toteutuvat aina uudestaan… Myönnetään. 3 ei.. Mutta silti. Joskus toivoisin, että en missään nimessä olisi lähtenyt tarjoilijaksi juuri Perhoon lähinnä sen takia, että kyseinen koulu on “Suomen arvostetuin”.

Avainsanat: koulu, muutos

Aika paljolti näin kyllä pääsi käymään… Onneksi hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen vaan tässä kuussa tulee rahaa tilille vielä kahtena päivänä. En oo tottunu tälläsiin ylellisyyksiin

Noh.. Eilen tuli sitten otettua jo vähän varaslähtöä tuohon viihteelle siirtymiseen.. Mutta kun on ollut ohjelmaa koko päivän ajan ni kyllähän sitä tahtoo aina välillä aavistuksen nollata ;).

Käväsin eilen aiemminkin mainitsemani Lauran kanssa kahvilla Java Cafessa. Siis se Qruiserista tuttu. Ja oli aika hauskaakin. Hän vaikutti myös luonnossa aivan yhtä mukavalta kuin olin olettanutkin.. Ja tällä kertaa kävi niin, että kuvat eivät antaneet oikeaa käsitystä ulkonäöstä. Tosin edelleen näen Lauran vain ystävän valossa. Ja tuskin muuttuu jatkossakaan mutta eihän ystäviäkään voi onneksi olla liikaa! Sovimme alustavasti leffaan menosta mutta saa nyt nähdä milloin on siihen aikaa.. Ja siitä sitten enemmän lähempänä ajankohtaa.

Tili meni osioon.. Tuli shopattua :D. Ja koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa…

Rakkaat <3. Omistamani kamera ei muuten ole ihan parhaimmasta päästä, joten pahoittelut hiukan virheellisestä värityksestä… Mutta mustat ovat!

Ihan vain ajatellen talvisia liukkaita kelejä..

Kyseessä on todellisuudessa viininpunainen toppi muttah…

Matkaan tarttu myös uudet rintsikat, mutta johonkin on pakko vetää raja kuvissa :D. Eikä niissä nyt mitään kovin erikoista ollutkaan kun tarvitsin ihan vain ihonväriset perusliivit

Viihteestä selvittää ehkä eniten kun vain kerron, että aamulla oli aivan järkyttävä päänsärky ja melkosen seis olo. Enkä todellakaan selvinnyt tänään kouluun asti mutta huomenna sitten… Niin ja tietysti pepputanssi selittää aika hyvin omalta osaltaan eilistä iltaa (ja videossa EI OLE mitään kamalia häröilyjä.. Ainoastaan Shake that ass meininkiä ;))

Nyt jos pääsisi nukkumaan…. Kauniita unia!

Avainsanat: Dtm, kahvilat, Qruiser, shoppaus, viihteellä

Huomenna se vihdoin loppuu! Köyhyys meinaan kun saa opintolainan tilille. Yllättävän hyvin onnistuin kyllä elämään tässä sellaset 5 päivää periaatteessa täysin rahattomana :D. Ja hyvin ois tääkin päivä aivan varmasti menny jos vaan nuo tupakat eivät olisi loppuneet eilen..

Tuli taas oltua vähän taukoa niin kerrataanpas asiat:

Seurustelin. Jennin kanssa. Ajattelin alun perinkin kun sovimme seurustelevamme, että olen nyt sitten mukana ajatuksella katsoo mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta sanotaanko että parisuhteeseen ei tasan pidä lähteä silloin kun sana tykkää kuvaa kaikkia tunteita, joita on toista kohtaan. Kyllä se selvästi pitää olla ihastunut koska muuten ei vain toimi. Tai ainakaan meillä ei toiminut. Sinkkuna taas siis vedetään :D! Onneksi tosin ajatus “ei toimi” oli sekä minulla, että Jennillä niin päätimme jatkaa ihan vain kavereina.

Ja musta tuntuu, että mä oon läksyni oppinu existä ja niiden kanssa kaveraamisesta. Nyt nimittäin aion olla ihan VAIN kavereita Jennin kanssa..

Sitten mukavempiin aiheisiin… HALLOWEEN! Ja sen kunniaksi linkitän tähän hienon valoshown, joka sattui osumaan netin syövereissä silmiini

Lauantaina tämä tyttö sitten lähteekin taas pitkästä aikaa viihteelle (meinaan kaksi baaritonta vkl takana…) katselemaan miltä näyttää Dtm:n Halloween partyt! Teemana on tänä vuonna kuninkaalliset ja julkkikset. JA minä aion olla kreikkalainen jumalatar (AFRODITE!) ja päätän että jumalat voivat olla ihan hyvin kuninkaallisten arvoisia joten pakko on käydä :D. Sekä puku että peruukki (kylläh…. ymmärsit oikein peruukki..) ovat varattuna Helsingin Pilailu-Puodista. Ja huomenna pääsen ne sieltä hakemaan <3333

Tuon näköinen vaate tulee olemaan päällä…

Päässä puolestaan on kuvan peruukki.

Ja kokonaisuuden aion kruunata kultasilla koruilla (vihdoinkin niille on kunnon hyötyä! :D) ja valkosilla sandaaleilla, jotka tuli sillon kesällä ostettua sieltä Bulgariasta :). Ja sit jos joku erehtyy lauantaina mut bongaamaan niiståä pippaloista niin saa tulla moikkaamaan :). Ja vaikka samalla ihmettelemään kuinka seko mä oikeiasti olen

Later bitches! xoxo

Avainsanat: Dtm, exä, halloween, Jenni

Kai kaikki oli tästä nyt aivan varmasti tietoisia?

Selvisi eilen missä mennään Jennin kanssa. Ehkä olisi ollut parempi jos ei olisi selvinnyt… Tilanne lyhyesti on se että, minä oikeastaan tahtoisin olla hänen kanssaan ja hän minun MUTTA Jenni itse totesi että hän tuskin pystyisi luopumaan seksistä miehen kanssa. Hehheh taas vain..

Periaatteessa harkitsen kyllä että josko silti (nyt kuullostaan niiiiiin teiniltä) alkaisin olemaan Jennin kanssa, mutta kaikki vaihtoehdot, jotka näen siitä millainen tilanne sitten olisi niin tulisi minua sattumaan. Ja eniten vituttaa se, että siltikin mietin asiaa.

Sitten se itse tilanne jonka näen:

Olisin parisuhteessa Jennin kanssa, jossa seksin harrastaminen muiden kanssa olisi sallittua. No itse tuskin edes tahtoisin seksiä kenenkään muun kanssa harrastaa, sillä oli jo sellainen suhde ja se söi sisältä ja aika pahasti. Noh periaatteessa ajattelen, että mitä en tiedä enkä tule tietämään niin eihän se voi satuttaakaan. Ehkä. Ongelma kuitenkin on, että jos en tiedä niin koko ajan miettisin että onkohan hän nyt sitten harrastanut seksiä jonkun toisen kanssa vai ei. Ja sitten jos tietäisin niin… sanotaanko että en todellakaan tiedä kuinka pystyisin asiaan suhtautumaan.

Ja tosiaan koko hommassa vituttaa sitten se, että miksi edes ajattelen asiaa. Ehkä se on sittenkin liikaa haluta joku, joka rakastaisi minua ja tahtoisi olla vain ja ainoastaan minun kanssa ja jota itse rakastaisin ja tahtoisin olla vain hänen kanssaan.

Avainsanat: draama, Jenni, parisuhde